“Me ollaan tärkeitä, koska me ollaan lapsia ja me ollaan ihan yhtä tärkeitä kuin aikuisetkin. Ja me ollaan lapsiasiantuntijoita!”
Osallisuuden kokemus on tunne siitä, että kuuluu ryhmään. Se on me-henkeä, jossa jokainen voi olla oma itsensä. Osallisuus on tunne siitä, että ajatuksillani on merkitystä ja niitä arvostetaan. Osallisuuden merkitys korostuu, kun lapsella on vamma tai pitkäaikaissairaus. Järjestölähtöinen ryhmätoiminta tuo lapselle kokemuksen siitä, ettei ole sairautensa tai vammansa kanssa yksin.
Lapsi on aikuisen tavoin yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Lapsen osallisuudessa on kyse siitä, miten lapsi voi olla mukana omaan elämäänsä vaikuttavissa asioissa. Lapsella on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi ja tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ikä- ja kehitystasonsa mukaan. Lasten ja etenkin erityislasten osallisuuden rakentumisessa ja tukemisessa aikuisten rooli on kuitenkin merkittävä, koska aikuiset luovat pitkälti puitteet osallisuuden mahdollistumiselle.
Suomeen on juuri saatu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva kansallinen lapsistrategia. Lapsistrategian tavoitteena on edistää lapsen osallisuutta ja luoda tapoja, joilla kaikkien lasten ja nuorten osallisuus yhteiskunnassa vahvistuu. Lapsen osallisuuden vahvistaminen on kasvupolku sekä lapselle että aikuiselle; lapsi oppii ilmaisemaan näkemyksiään ja saa kokemuksia täysivertaisuudesta ja aikuinen oppii uusia, lapsilähtöisempiä toimintatapoja. Lapsen osallisuutta järjestöjen ryhmätoiminnassa ei ole aiemmin systemaattisesti arvioitu.